Ootko mun häätyyppi?
Ja voisinko mä olla sulle paras hääkuvaaja?
Kun valkkaat sulle parasta mahdollista hääkuvaajaa, niin olis tosi hyvä että nää kaks seuraavaa kohtaa ei oikein missään olosuhteissa menis pieleen. Eikä ees oikein mielellään ees hiukkaakaan muualle ku nappiin. Ne pitää osua. Osua paljon paremmin ku mökkitikkakisan nelosella Porin Lampaluodossa kesällä 2019.
1/// Tykkäät sun valitseman valokuvaajan ottamista kuvista!!! Sen tyyli, väripaletti, joku muu tai kaikki miellyttää sun silmää. Sehän on ihan kaikista olennaisinta että tykkäät sen ottamista valokuvista nyt, ylihuomenna ja vielä viidenkymmenen vuoden päästä. Tästä et halua tinkiä missään olosuhteissa.
2/// Tykkäät siitä tyypistä. En oo ihan varma kumpi näistä on oikeesti tärkeempi ja/tai voiko niitä ees laittaa järjestykseen. Laitan silti kuvat ekaks. Ne säilyy parhaina vaikka valokuvaaja ei. Sun päivä on niiiiiiin (anteeks iit, tää oli mun kömpelö kirjallinen tapa korostaa tän homman merkitystä) paljon helpompi, hauskempi, rennompi, aidompi, parempi, nautinnollisempi ja vielä kerran parempi. Jos sun valitsema valokuvaaja on mistään kotosin, niinku taidollisesti, koska pakkohan sen on siis jostakin olla kotosin. Jos se siis on hyvä, niin se on sun ja teidän seurana käytännössä just niin pitkään ku ootte soppariin kirjanneet (tehkää kirjallinen sopimus, AINA ja POIKKEUKSETTA) niin mutta tyyppi joka teidän mukana pyörii koko ajan, onhan sen oltava mukava. Tai bestis. Ette te muuten oo te ja jos ette oo te, niin kenen hiton hääkuvia te kattelette myöhemmin. Teidän näkösten tyyppien muttette teidän. VALITKAA HYVÄ TYYPPI. Tästäkään et halua tinkiä.
Soulmates?
Mun soulmate-pisteitä saa tosi monesta jutusta. Ekaks, te ette halua että teidän päivä on suuri ja kallis näytelmä. Te ette halua näytellä teidän hääpäivää enkä mä halua tuottaa ja ohjata sitä. Te ette koe että olennaisin osa teidän päivää on hioo yhtä poseerausta 10-20 minuuttia, koska joku pinterestvibe. Jos pyytäisin teitä kesken päivän tämmöseen kuvaussessioon, niin mulle parhaassa tapauksessa katsoisitte mua kieroon ja juoksisitte takas juhliin, ilman mua.
Te ootte juhlimassa sitä että ootte löytäneet toisenne, ja te ootte juhlimassa sitä teidän parhaiden ja teille tärkeimpien tyyppien kanssa. Mä en tiedä onko teidän häissä vieraita vai pelkkiä kavereita. Kaikki on kuitenkin tärkeimpiä. Te haluatte elää, haistaa, maistaa ja muistaa päivän niin kuin se on etekä murehtia, esiintyä tai laittaa morsiuspuvun vetoketjua kuudettakymmenettä kertaa kiinni, koska kaason sormi oli mutkalla ja siks ei oo sometworthy. Ehkä pöllitte kakusta koristeen tai piirrätte sormella kermavaahtoon vähä liian aikasin ja vähä liian syvälle, tai ehkä karkaatte hodarille nurkan taakse. Ainoan ketsupin kanssa. Ehkä teette just niin kuin tykkäätte. Ehkä teette sen paljain varpain tai ainakin ilman kenkiä.
Teidän häissä on enemmän naurua, enemmän tosi outoja tanssiliikkeitä. Enemmän kaksoisleukoja ja enemmän lentäviä kravatteja. Ekat katseet, varastetut katseet, nauravat katseet ja liikuttuneet katseet. Teidän päivä on niitä. Meikit korjaatte jos ehditte ja tukat saa mennä solmuun. Nää hetket te elätte kerran ja haluatte muistaa aina. Aitoina.
Liian myöhäisiä iltoja tai aikaisia aamuja ei oo.
Te tykkäätte pikkujutuista, ehditte pysähtymään, ehditte katsomaan ja ehditte näkemään ja olemaan. Aikataulu on joustava. Se on teitä varten, te ette oo sitä varten. Sitä ehkä seurataan, ja se todellakin saa unohtua. Hääkimppukin saa unohtua, kyllä se jossain vielä vastaan tulee. Ainakin valokuvissa.
Ootte ehkä miettineet musiikit soittolistoineen ja rumpukomppeineen vimpan päälle valmiiks tai ette, koska tiedätte että joku teistä kuitenkin rokkaa aamuun asti ja spotifyjono on silloinkin vielä viikon pituinen.
Teidän päivä ei mee pilalle siitä jos servetin sävy on loppujen lopuksi hennon erilainen kuin kuin auringonlaskun maalaama maisema. Ja te myös ehditte pysähtyä katsomaan sitä väärää auringonlaskun sävyä. On tärkeitä asioita ja on tärkeitä asioita. Te erotatte ne toisistaan. Teillä ei oo kiire. Teillä on kaikki maailma aika.
Jos ja kun silmäkulmaan hiipii kyynel kun puheet vie menneisiin, se vaihtuu nauruun ja niihin hulluihin tansseihin ihan hetken päästä. Kyyneleet saa hiipiä ja vaikka virrata. Hiki myös. Miksei viinikin. Kaikki tervetulleita. Ehditte karkaamaan mun kans viideks minuutiks ilta-aurinkoon muutamille kuville, mutta ette malta olla kovin kauaa pois parketilta.
Jos tää vois kuulostaa yhtään teiltä, teidän hääasenteelta, sielulta ja elämältä niin te todellakin ootte mun tyyppejä. Mun työ ei oo ottaa teille moneen kertaan otettuja instagramvalokuvia. Se ei oo teidän suunnitelma, eikä mun. Mä valokuvaan teille ne hetket. Ne isot ja pienet hetket joita ette halua unohtaa, mutta joita kaikkia ette voi muistaa ilman mun apua. Unohdetaan jäykkä poseeraaminen, tiukat aikataulut ja kaikki turha viilaaminen. Muistetaan naurut, oudoimmat hetket, kauneimmat hetket. Tehkää teidän päivästä teidän näköinen, olkaa aitoja, olkaa te. Teidän juhla ei oo valokuvaamista varten. Valokuvat juhlasta on teitä varten.
Valokuvataan teidän taika ja tehdään siitä teille taidetta. Tehään niistä ohikiitävistä ohittamattomia. Kyllä te tiedätte.